Info & vinkit

Rooseveltin maja – Napapiirin ensimmäinen rakennus

Rooseveltin maja – Napapiirin ensimmäinen rakennus

Aivan Napapiirin linjan vieressä keskellä Pajakylää sijaitsee siro ja muista rakennuksista iältään erottuva Rooseveltin maja. Tunnetko majan uskomattoman historian ja tiedätkö mistä majan nimi on peräisin?

Sodassa 1944 palanut Rovaniemi saa jälleenrakennusapua YK:lta

Kaikki alkoi toisen maailman sodan jälkimainingeissa. Rovaniemi kärsi sodassa hurjia materiaalisia tappioita. Lokakuussa 1944 kaupungin siviiliväestö evakuoitiin onnistuneesti, mutta kaupungista vetäytyvä Saksan armeija poltti Rovaniemen lähes täysin. Yli 90 prosenttia kaupungin rakennuskannasta tuhoutui suurpalossa. Vihollisen poistuttua oli Rovaniemestä jäljellä vain lohduton läjä raunioita.

Sodan tuhoamaa Rovaniemeä 1944. © SA-kuva.

Rovaniemen jälleenrakentaminen oli erittäin haastava ja hitaasti etenevä projekti: 40-luvun toisella puoliskolla oli Lapissa huutava puute eri rakennusmateriaaleista ja myös riittävän monipuolisesta ravinnosta väestölle. Myös maamiinat tappoivat ihmisiä Lapissa vielä vuosia sodan jälkeen. Siksi Rovaniemi ja Lappi olivat ensimmäisiä suomalaisia alueita, jotka saivat sodan jälkeen apua YK:n hätäapu- ja jälleenrakennusjärjestö UNRRA:lta, joka oli UNICEF:in edeltäjiä.

YK:n hyväntahdonlähettiläs Roosevelt haluaa ylittää Napapiirin Rovaniemellä

Eleanor Roosevelt oli USA:n presidenttinä vuosina 1933-1945 toimineen Franklin D. Rooseveltin leski sekä UNRRA:n keulakuva ja ”sielu”. Humanismistaan tunnettu aktivisti rouva Roosevelt päätti tehdä kesäkuussa 1950 vierailun Rovaniemelle tutustuakseen sodan jälkeisen jälleenrakennustyöhön. Hän myös ilmaisi suomalaisille isännille tahtonsa ylittää pohjoinen Napapiiri Rovaniemellä.

Tieto rouva Rooseveltin toiveesta vierailla Napapiirillä saapui paikallisille lappilaisille isännille vain kaksi viikkoa ennen suunniteltua ajankohtaa.



Kun vierailua Rovaniemen päässä koordinoiva Lapin maaherra Uuno Hannula kuuli asiasta, joutui hän haastavaan tilanteeseen. Tuolloin paikassa, jossa Rovaniemeltä pohjoiseen kulkeva valtatie 4 kohtaa Napapiirin geofyysisen linjan, ei yksinkertaisesti ollut muuta kuin pelkkää jänkää…Rovaniemeläiset päättäjät pitivät välittömästi palaverin legendaarisessa Hotelli Pohjanhovissa: tapaamisen puitteissa päätettiin yhdessä tuumin rakentaa Napapiirille maja rouva Rooseveltin vastaanottoseremoniaa varten.

Historiallinen maja pystyyn alle kahdessa viikossa

Maaherra Hannulaa auttoi koordinointitehtävässä Rovaniemen kaupunginjohtaja Lauri Kaijalainen, joka löysi valtatie 4:n varrelta sopivan tontin majan rakentamista varten. Tontin lahjoitti Eemeli Karinen. Kyseinen maapläntti sijaitsi itseasiassa reilut sata metriä Napapiirin linjaa etelämpänä. Tarkka paikka, jonne maanmittaajat olivat Napapiirin linjan maantieteellisen sijainnin merkinneet, oli rakennuskelvotonta suomaata…

Maja avajaispäivänä 11.06.1950. Kuva: Aimo A. Tuomi

Maja Napapiirille piti saada pystyyn alla kahdessa viikossa, ja aikaa ei ollut hukattavana. Rovaniemeläinen arkkitehti Ferdinand Salokangas suunnitteli rakennuksen Hotelli Pohjanhovin tapaamisen jälkeisenä yönä. Tämän jälkeen viestikapulan teknisellä puolella otti vastaan Jarl Sundquistin kokenut rakentajatiimi, joka alkoi valmistelemaan majaa suoraan Ounasjoen uitosta nostetuista hirsistä. Niitä tarvittiin ohjeiden mukaan sellainen määrä, ”että kämppään mahtuu kerrallaan suurehko linja-autollinen väkeä”.

Kun joesta nostetut pyöröhirret olivat työstämiskelpoisia, rakennusmestari Yrjö Kamusen johdolla toimivilla kirvesmiehillä oli tasan viikko aikaa rakentaa maja. Itikoiden vainoamat työmiehet ahkeroivat majaa tehden pitkää päivää kahdessa vuorossa. Rakennusvaiheen viimeiset vuorokaudet työtä väännettiin työmaalla 24 tuntia vuorokaudessa hyödyntäen Napapiirin yötöntä yötä. Lähes ihmeen kaupalla taitavat työmiehet saivat majan pystyyn viikossa, niin että rakennuksen ovet sovitettiin paikoilleen arvovieraan lentokoneen jo laskeutuessa läheiselle Rovaniemen lentokentälle.

Lapin lauluveikkojen solisti Matti Vuoristo tervehtii rouva Rooseveltia. Kuva: Aimo A. Tuomi

Rooseveltin majan ympärille rakentuu Joulupukin Pajakylä

Sen lisäksi, että rouva Roosevelt toi toivoa paremmasta huomisesta sodan jälkeisessä niukkuudessa eläville lappilaisille, oli hänen vierailunsa ensisijaisen tärkeä myös paikkakunnan matkailun kannalta. Nyt oli luotu Rovaniemen Napapiirille ensimmäinen kohde, joka sai yhä useamman vieraan pysähtymään levähdystauolle ja matkamuisto-ostoksille. Vierailusta sai myös alkunsa perinne lähettää kotiin tai ystäville Napapiirin erikoisleimalla varustettuja postikortteja.

Tänä päivänä Joulupukin Pajakylän Rooseveltin maja symbolisoi ei pelkästään amerikkalais-suomalaista yhteistyötä, vaan myös sitä, että eri kansakuntien poikkeuksellisissa tilanteissa tukiessa toisiaan, voi syntyä kauniita ja ainutlaatuisia asioita.

Tätä todistaa Joulupukin Pajakylä, joka vuosittain tuo miljoonille matkailijoille ja medioiden seuraajille ympäri maailmaa sadunomaista joulumieltä.

Alkuvuosina kesäkuukausina auki pidetty maja keräsi vieraskirjaansa vuosittain tuhansia nimiä. Rooseveltin majaan ja vaiheittain sen ympärille kehittyneeseen Napapiirin matkailualueeseen on myöhemmin tavallisten matkailijoiden lisäksi saaneet tutustua myös lukuisat muut arvovieraat, kuten USA:n presidentti Lyndon B. Johnson, Neuvostoliiton pääsihteeri Leonid Brezhnev, Jugoslavian presidentti Josip Broz Tito, Ruotsin kruununprinssi Carl Gustav, Persian Shaahi Mohammad Reza Pahlavi, Senegalin presidentti Léopold Sédar Senghor ja Israelin pääministeri Golda Meir.